95. Vanish Buzzausta

Pääsin jälleen mukaan Buzzador kampanjaan. Tällä kertaa testaamaan pääsin Vanish tuotteita. Tuotteet on jo ennestään tuttuja, meiltä löytyy pyykkihuollon hyllyltä tällä hetkellä nestemäistä vanishia tavalliselle pyykille, että valkopyykille. Jauheet on myös olleet käytössä meillä aikaisemminkin.

Tämän kertaiseen Buzzador pakettiin kuului tuttujen jauheiden lisäksi powergel geeli, joka oli täysin uusi tuttavuus. Tätä lähdinkin ensimmäisenä testaamaan.

Kyllähän te tiedätte miten haastavaa tomaattikastikkeen tai ketsuppitahrojen pois saaminen vaatteista on? Minä ainakin tiedän ja meillä onkin muutama paita joissa on ikuiset oranssinsävyiset tahrat, kun saatavilla ei ole ollut minkäänlaista tahranpoistoainetta siihen hätään.

Vanish ei myöskään aina ole täyttänyt odotuksiani ja suhtauduinkin tähän uuteen tuotteeseen varsin skeptisesti. Skeptisyyttä lisää myös Vanishin sisältämien aineiden myrkyllisyys. Meillä kun pyritään mahdollisimman paljon mahdollisimman vähän myrkkyjä sisältävään vaihtoehtoon.

Tämä Vanishin powergel kuitenkin löi minut ainakin ällikällä tehokkuudellaan. Ainetta ei tarvinnut laittaa järjetöntä määrää ja se oli helppo levittää tahrojen päälle.

Seuraavaksi kuvamateriaalia.

 Tässä lähtökohta, ruokatahrainen lapsen paita

Tässä pikainen apu tahraongelmaan

Ja tässä lopputulos! Ei tahran tahraa!

Tässä kampanjassahan oli tarkoitus tehdä tahratesti paketin mukana tulevalle kangaspalalle. Minun paketistani kuitenkaan ei tätä kangaspalaa löytynyt, joten piti hieman soveltaa. Toisaalta pakko sanoa, että omasta mielestäni on paljon järkevämpää testata oikeassa eikä "tehdyssä" tilanteessa. 

-Jenna

94. Mihin tämä aika nyt taas meni?

On liian paljon puuhaa, että ehtisi säännöllisesti kirjoittamaan. Tämä näyttää nyt taas pahasti jäävän kaiken muun jalkoihin.

Joulunvietosta selvitty ja seuraavaksi luvassa uusi vuosi ja uudet kujeet. Ensimmäisenä heti tietenkin Ainon 5vuotis syntymäpäivät. Kevään mittaan on tulossa enemmän ja enemmän kiireitä ja muuta. Miehen eduskuntavaaliehdokkuus, opinnäytetyö, työssäoppiminen ja pieni perheenlisä toukokuussa. Voi siis hyvinkin olla, että tämä blogi hiljenee pian lopullisesti ja katselen uutta alkua, kunhan elämäntilanne on siihen suotuisampi.

Vielä olisi kuitenkin luvassa Buzzador-kampanjaa Vanishin hyldyistä ja haitoista, joten sen verran tulette ainakin minusta vielä kuulemaan.

-Jenna

93. 1. joulukuuta!

Nyt se alkoi! Nimittäin joulukuu. Ollaan tyttären kanssa ihan innoissaan ja suunnitteilla on jos jonkinlaista jouluaskartelua, tontuista joulukortteihin (ja synttärikutsuihin). Harmi, että toisilla tämän perheen jäsenillä on tuo koulu ja työ jotka haittaavat tätä harrastustoimintaa. Oli viikonloppuna tarkoitus tehdä vähän noita askarteluita, mutta kummasti se aika meni taas ihan kaikkeen muuhun kuin suunniteltuun. Mutta eipä se haittaa, on hyvä ottaa välillä ihan rennosti vaan.

Eilen käytiin osallistumassa kaupungin joulukaudenavajaisiin sen verran, että kävimme katsomassa ilotulituksen. Seuraavalla kerralla lapselle täytynee ottaa kuulosuojaimet mukaan, koska hän piti koko ajan omia käsiä korvillaan minun käsieni päällä. Ilotulitus oli varsin hieno, olin yllättynyt että sen kesto oli jopa 7minuuttia, mikä on aika pitkä aika tuollaiselle ilotulitukselle. Raketit olivat hienoja, tykkäsin etenkin ihan viimeisestä joka näytti siltä, kuin olisi valunut maahan asti. Todella kaunis.

Joulupukin paja on hirveässä vauhdissa koko ajan. Pukkaa lahjaa jos jonkinlaista ja ideoita on paljon, mutta aikaa liian vähän. Osaisikohan ensi vuonna aloittaa hyvissä ajoin ja miettiä, että kaikkea mahdollista olisi sitten valmiina kun joulu tulee? Ensi vuosi tulee jokatapauksessa olemaan äärimmäisen kiireinen aina kevääseen asti. Huhhuh. Opinnäytetyöhön on sentään jo aihe olemassa!

-Jenna

92. Synkkää ja pimeää

Jälleen. Perjantaina satoi taas hiukan lunta. Olihan se tiedossa, että jälleen se sulaa pois parin seuraavan päivän aikana. On niin ankeaa ja pimeää tuolla ulkona. Tunnustan henkeen ja vereen olevani syksy ja talvi-ihminen. Tosin minun mielestäni syksy saisi päättyä lokakuun puolenvälin paikkeilla ja sitten saisi tulla lunta. Paljon lunta ja sopivasti pakkasta. Tätä voisi hyvin kestää tuonne maaliskuun alkuun saakka, sen jälkeen lumi voisi sulaa yhdessä yössä pois. Vihaan loskakeliä, silloin kaikki on märkää ja kuraa kertyy sisälle ja koska meillä eteisen läpi kuljetaan sekä makuuhuoneeseen, keittiöön/olohuoneeseen, että lapsen huoneeseen, sitä kurjaa on joka paikassa.

Tänäkin aamuna siis katselen ulos keittiön ikkunasta ja haaveilen, että vastassa olisi luminen talvimaisema sen sijaan, että vastassa on vetinen, pimeä ja tuulinen maanantai aamu. Kiinnostus lähteä kouluun tuossa säässä on tavallistakin vähäisempi.


-Jenna

91. Hei hei mitä kuuluu?

Olihan se meinaan varsin toimiva keikka siellä Logomossa. Päästiin aikalailla eteen, oltiin siis suunnillee toisessa rivissä. Logomo on paikkana valtava tila, ei siis pahemmin tullut sellaista vyöryvää paineentuntua takaapäin vaikka sitä aluksi pelkäsinkin. Keikkaa ei oltu myyty loppuun ja istumapaikoissakin oli varsin paljon vielä tilaa (tosin, en tiedä kuka haluaa istumapaikalle rokkikeikalla?!).  Mutta siis, kaiken kaikkiaan, tykkäsin huikeesti. Etenkin kun soittivat vanhoja biisejä! Olin enemmän fiiliksissä niistä vanhemmista kuin uudesta tuotannosta. Vanhojen sanatkin tulivat selkäytimestä, kun uusista muistin ehkä just ja just kertosäkeen :D Meille vähän naureskeltiin (muu seurue) kun meillä oli miehen kanssa korvatulpat, mutta ihan kokemuksesta pystyin sanomaan, että korvat soi viikon, jossei tulppia ole. En enää tee sitä virhettä että menen keikalle ilman korvatulppia.


-Jenna

90. Huomenna mennään Logomoon

Nimittäin katsomaan Apulantaa. Apulanta oli yks mun teini-iän suosikkibändejä. Saadaan kivasti samalla vähän parisuhdeaikaa, kun lapsi menee setänsä luokse hoitoon. Kauhee ikävä onkin ollut serkkuja.


-Jenna

89. Purina ONE Buzzausta

Sain tuossa jokunen viikko sitten  Buzzador paketin, joka piti sisällään kissanruokaa. Vähän ennakkoluuloisesti kyllä lähdin tähän kampanjaan mukaan, koska meidän kissaneiti on ollut aika herkkämahainen suurimmalle osalle kissanruuista, etenkin niistä jotka pitävät sisällään kalaa.

Normaalisti meidän Sylvi syö Applawsin Chicken raksuja, joissa ei ole viljaa, eikä kalaa. Ja se on toiminut meidän kisulla ihan vallan mainiosti. Kissanhiekkalaatikko ei ole haissut ollenkaan niin pahalle enää, ja muutenkin kissa on ollut erittäin hyvävointinen tuota ruokaa syödessään. Toki se on kalliimpaa kuin mikään markettien kissansapusta, mutta tässä asiassa meillä ei kuitenkaan raha ole se mikä ratkaisee. Tätä ruokaa syödessään meidän katti on ollut energinen, turkki hyvässä kunnossa ja muutenkin selvästi terve kissa.

Vaihto Purinaan tapahtui pikkuhiljaa, ihan vain varmuuden vuoksi. Raksut yllättäen kelpasivat erittäin hyvin meidän Sylville. Kissan voinnissa ei tapahtunut mitään muutoksia edelliseen ruokaan verrattuna, hiekkalaatikon sisältö haiskahti hieman tavallista enemmän, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin olisin kuvitellut. Tämä kissanruoka siis meillä toimisi varmasti ihan hyvin, jos olisin halukas vaihtamaan toiseen. Minun mielestäni kuitenkaan viljatuotteet eivät kuulu kissan luontaiseen ruokavalioon. Meidän kissa tosin ei juurikaan perusta lajinmukaisesta ruuasta, lihoista kelpaa ainoastaan lammas (kaikkea muutakin on kokeiltu), mutta sillä mikä kissalle kelpaa pyrin menemään mahdollisimman lähelle luontaista ja siihen ei tosiaan ne viljat kuulu.

Sanoisin siis, että periaatteessa Purina ONE kissanruoka on ihan ok, perus kissanruokaa. Omalle kissalle sitä tosin tuskin tulee koskaan ostettua.