Perunannosto loppui lauantaina. Sunnuntaina puolenpäivän jälkeen aloimme pakkaamaan tavaroita autoon ja suuntasimme Kauppakeskus Myllyn kautta kotiin. kaupoille lähdettiin, koska lapseni astui sunnuntai aamuna silmälasieni päälle. Siitä, miten silmälasini olivat päätyneet noin puolimetriä kauemmaksi kuin missä niiden kuului olla, minulla ei ole aavistustakaan. Todennäköisesti Sylvi-kissamme oli siihen syyllinen. Onneksi lasini ovat kuitenkin edelleen käyttökelpoiset, vaikka ovatkin hieman vintallaan. Ensimmäiseksi asioimme siis Instrussa, sain näöntarkastusajan torstaille ja samalla sitten valitsen uudet lasit, koska optikko sanoi, ettei näitä uskalla vääntää enempää, koska on suuri riski, että sanka menee poikki. Onnekseni siellä on tarjous kahdet lasit yksien hinnalla! Aurinkolasit minulla jo onkin omilla vahvuuksilla, joten minusta tulee pian kaksien uusien lasien omistaja. Hämmentävää.
Kauppareissulta tarttui mukaan myös lapselle kolmet uudet velour-housut, koska totesin suurimman osan lapsen housuista joko olevan jo liian lyhyitä tai pian jäävän liian lyhyiksi. Mukaan tarttui myös aivan ihana PikkuMyy-aiheinen tunika lapselle! Oli melkoista kun päädyin ostamaan kokoa 104, koska mittailtuani lasta totesin 98 koon olevan sellainen, että jää aivan kohta pieneksi. Kotona pyykkejä ripustellessani tein koko vertailua Lindexin velour-housujen (104) ja Tuttan college-housujen (92) välillä ja pituuseroa oli tasan velour-housujen resorin verran, ei siis kovin paljoa. Tosin, kyllähän olen tiennyt jo viimeiset reilut pari vuotta, että Lindexin vaatekoot ovat niukkoja.
Lapsesta (ja kyllä myös jonkin verran itsestäni) huomaa kyllä, että vielä ei olla päästy kotirytmiin tuon kolem viikon perunannoston jälkeen. Jos lapsi olisi viime viikkojen aikana herännyt 7.30 häntä ei olisi saanut päikkäreille mitenkään, vaan likka olisi posottanut ilta 19 saakka samoilla silmillä täynnä virtaa. Tänä aamuna lapsi heräsi noilla main ja ajattelin että tuskin menee päiväunille, kun ei edes vaikuttanut väsyneeltä, noh, lapsi meinasi nukahtaa sohvalle klo. 18 aikaan pikkukakkosen loppupuolella. Lopulta lapsi nukahtikin kesken ruokailun keittiönpöydän ääreen hieman 18 jälkeen. Voi raasua! Nukkui reilu 5minuuttia ja kun aloimme pukemaan pyjamaa päälle hän heräsi ja alkoi kiukkuamaan, että hänellä on vielä nälkä. Noh, kyllähän hän söikin! Ja oli nukkumassa sopivasti klo.20.
Oli suunnitteilla, että oltaisiin huomenna menty MLL:n perhekahvilaporukan kanssa huomenna metsäretkelle, mutta todennäköisesti jää meiltä väliin juurikin tuon epämääräisen rytmin hakemisen takia, en halua kantaa lasta kotiin metsäretkeltä, vaikka kantoliinakin löytyisi. Ehkä menemme vasta ensi viikolla ja siihen saakka vain haemme tätä arkirytmiä täällä kotosalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti