Ensimmäinen lukuvuosi opiskeluja käytynä, kaksi työssäoppimista takana ja koulutusohjelma valittu. KOulu jatkuu taas elokuussa. Tämän kuun teen ahkerasti töitä ja heinäkuun lomailen murunuppusen kanssa ja keikkailen jos tarve vaatii.
Syksy koulussa meni nopeasti, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen oli välillä haastavaa, lähinnä niiden opiskeluiden kannalta, koska perhe menee aina kaiken edelle. Mutta selvittiinpäs kuitenkin! Heti vuoden vaihteen jälkeen alkoi ensimmäinen työssäoppiminen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien paikka, mielenkiintoinen jakso oli, ei juurikaan pahaa sanottavaa. Huono puoli oikeastaan tuossa työssäoppimisessa oli se, että kesken jakson oli nielurisojen poisto josta seurasi 3 viikkoa sairaslomaa. Jouduin siis sumplimaan näyttöjen ja lisäpäivien kanssa.
Tammikussa nöpökkä täytti 4 vuotta ja en voi kuin ihmetellä, että aika kuluu niin nopeasti. Meidän pieni vauveli on jo niin iso tyttö! Kasvaa ja oppii koko ajan! Kohtahan tuo menee jo kouluunkin ja voi apua!
Synttärisankari puhaltaa kynttilöitä.
Leikkaus meni varsin vaivattomasti. Mitä nyt jännitin niin paljon että paruin vaan koko ajan. Ennen nukahtamista muistan vaan itkeneeni ja kun heräsin itkin. Se oli hämmentävää. Lisäksi herätessäni olin kammottavan kiukkuinen kun kukaan ei antanut minulle vettä, vaikka jano oli ihan kamala! Melkoisessa tokkurassa meni monta tuntia. Aluksi oli tarkoitus, että olisin jäänyt sairaalaan yöksi, mutta lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että voin hyvin lähteä kotiin. Seuraava viikko menikin ihan kuutamolla suurimmaksi osaksi. Kipu pysyi siedettävänä kun otti tarpeeksi panacodia ja buranaa. Voin kertoa että noi Panacodit meni paljon helpommin alas, vaikka maistuikin poreena kamalan pahalta, kuin pieneksi nyrhitty Burana (josta ei olisi ollut toivoakaan saada menemään edes puolikkaana). Selvisin kuitenkin. Hankalinta oli, kun puhuminen tuotti vaikeuksia todella turvonneen uvulan takia. Suu parani kyllä hyvin. Edelleen näkyvissä on hienoiset valkoiset arvet kitarisojen kohdalla ja tuntuu vielä välillä hassun kireältä tuo suu, mutta elo on muuten jo helpompaa.
Tältä näytti ensimmäinen ateria leikkauksen jälkeen. Mukissa Panacod poretta.
-Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti