Vapaapäivä. Ihanaa! Aamusta heti ollaan saatu nauttia kauniista auringonpaisteesta ja lämpömittariin vilkaisematta puin aamulla hameen päälleni. Kun lähdettiin kauppaan alkoi kaduttamaan, piti kääntyä hakemaan neuletakki päälle kun vilutti niin kauheasti. Aivan järkyttävä tuuli täällä!
Luokkakaverini kävi tänään kahvilla, ja kuten joka kerta kun meille joskus sattuu vieraita tulemaan lapsi alkoi pyörimään kierroksilla. "Tule katsomaan tätä", "mennään tuonne" "tehdään sitä ja tätä". Meillä ei juurikaan käy ketään ja aina kun meille joku tulee on turha toivoa saavansa jutella rauhassa kuulumisia, koska lapsella on niin paljon asiaa ja näytettävää. Joskus olisi ihana istua ihan rauhassa vaihtamassa kuulumisia ilman, että tättähäärä pomppaa ja keskeyttää ja suuttuu jos kielletään puhumasta päälle. Puhua toki saa, mutta koitetaan opettaa ettei ole kohteliasta puhua muiden päälle. Olen vain miettinyt joskus, että johtuuko vierailijoiden vähyys seuran laadusta vai siitä, että meillä ei oikeasti saa ihan rauhassa jutella kuulumisia ja juoda kahvia.
Oma kyläily on muuttanut myös muotoaan. Nykyään kehoitan lasta pakkaamaan muutamia leluja mukaan jo ihan vain sen takia, että meillä on myös kavereita joilla ei ole lapsia ja näin ollen niitä lelujakaan ei ole. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun lapsonen on tylsistynyt keskenkaiken vierailureissun, kun ei ole ollut mitään tekemistä. Kokemukset opettavat siinäkin.
Tylsyys toisinaan toki on ihan hyväksi lapselle, se ruokkii mielikuvitusta. En ole jatkuvasti antamassa lapselle tekemistä ja keksimässä uutta puuhaa. Reissussa ja kyläillessä tekemisen valmiiksi keksiminen kuitenkin on hyväksi, ei kukaan halua vieraakseen tylsyydestä kiukuttelevaa lasta, ei se ole vanhemmistakaan mukavaa.
-Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti