Niitä meillä on riittänyt tässä koko joulukuun alun ajan. Ensin oli serkkuni perheineen käymässä ja nyt oli ystäväni perheineen viettämässä itsenäisyyspäivää. Huomenna suuntaamme pikkuveljen tupareihin.
Viikonloppu meni nopeasti. Serkku perheineen saapui aika myöhään illalla, ja Aappa-neiti olikin jo nukkumassa. Lämmitimme kuitenkin saunan, koska siitä oli puhetta ja sitä olin kovin lupaillut pitkän ajomatkan päälle. Minähän siis en ole mitenkään voinut tulla omaan sukuuni tuon saunomisen suhteen, yleensä ehdoton maksimi on 20minuuttia ja sitten pois (ja siihen sisältyy vilvottelut ja pesut). Serkun vaimon kanssa rupatellessa ja löylytellessä hurahtikin yllättäen puolitoistatunia! Koskaan en muista saunoneeni yhtä kauan! Vaan hyvin se aika kului, kun oli paljon juteltavaa. Tämä maratonisaunomisen takia mies joutuikin sitten menemään yksin saunaan, koska serkkuni oli nukahtanut viimeisellä kerralla kun oli ylhäällä käynyt vauvaansa hiljentämässä.
Lauantaina mies suuntasi Helsinkiin "kreisibailaamaan" erään vanhan kaverimme kanssa ja me sitten suunnistettiin Äitini luokse heppailemaan. Illansuussa tultiin takaisin tänne kotiin, serkku lämmitti itselleen saunan ja paistettiin pitsaa puuhellan uunissa, kun tuvan lämpötila oli +15 astetta ja puuhellassa sopivasti tuli lämmittämässä. Onnistuivat mainiosti.
Sunnuntaina sitten, kuten yleensä, oli pakkailut ja muut päälimmäisenä. Mieskin kotiutui iltapäivällä.
Keskiviikkona ystäväni perheineen tuli. Lapset riekkuivat ja leikkivät, vuorotellen sopuisasti ja vuorotellen ei niin sopuisasti. Oman lapseni päälle puskenut uhmaikä alkaa näkymään entistä enemmän, kuten myös likan temperametti joka ei missään nimessä voi olla äitiltään peräisin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kyllä riitti!
Torstai meni vauhdilla ulkoilun, saunottelun ja illalla tietenkin neulomisen ja linnanjuhlien merkeissä.
Meinasi keskiviikkona illalla iskeä jo epätoivo joululahjojen suhteen, mutta kun katselin valmiiden töiden koriani niin huomasin etten olekkaan ehkä ihan niin suuressa pinteessä kuin pelkäsin ensin olevani. Hyviä uutisia siis.
Huomisen juhlinnan jälkeen alankin entistä ahkerammin vain heiluttelemaan puikkoja ja suristelemaan ompelukoneella, jotta saadaan jouluksi lahjoja "pukinkonttiin".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti