44. Uusiokäytettäviä lahjapusseja

Ennen joulua pohdin lahjojen paketeeraamiseen liittyvää seikkaa. En halua käyttää tavanomaista lahjapaperia, koska minun mielestä sellainen on silkkaa tuhlausta. Nykyaikaiset lahjapaperit kun eivät kestä mitään. Pehmeän paketin paketoiminen on mahdotonta, koska sormi menee paperista läpi, kovan, kulmikkaan lahjan paketoiminen on myös hulluutta, koska siinä tulee kulmat paperista läpi. Ymmärrän toki lahjapaperifirmojen logiikan tässä hommassa, eihän ole mitään järkeä tehdä lisaa lahjapapereita jos ne kestäisivät käytössä useamman paketoimiskerran. Minä vaan en ymmärrä sitä ympäristön tuhoamista jonka tämä jatkuva paperisaasteen käyttäminen aiheuttaa. Kukin toimikoot toki kuten haluavat, mutta itse kannoin oman korteni kekoon joulun alla kun väsäilin hullunlailla lahjapusseja.

Aluksihan me tytön kanssa koristelimme vanhoja paperikasseja. Siinä oli hirveästi hommaa, ja minulta loppui koristelukuvat kesken, joten hylkäsin sen idean alkumetreillä. Joku silloin kommentoikin, että jossain blogissa oli nähnyt kankaasta tehtyjä lahjapusseja ja voilá siinä se! Sitten kävinkin kangasvarastojani läpi, tiedättehän, sillä silmällä. Kaikki jouluun sopivat ja vähän epäsopivatkin, turhat ja sopivan kokoiset kangaspalat päätyivät leikkauspinooon ja sen jälkeen ompelukone nakutti menemään että viuh vaan! Seuraavaksi luvassa kuvamateriaalia lahjapussukoista.

Näihin pussukoihin on käytetty seuraavia kankaita: Vallilan Kirsikka kukkii (pinkki), Kodin1 ostettu valkoinen Dahlia, Punaista intianpuuvillaa, ruudullista kangasta joka jäi yli mekostani ja ikivanhaa sinipohjaista tähtikangasta, joka on muistaakseni ollut joskus verho

Oli myös tällaisia vihreitä pussukoita joissa oli kuviona mm. tämmöinen paketti, sydän tai candy cane- kuvio. Tämä vihreä kangas on itseasiassa peräisin ystäväni tyttärelle tekemäni keijupuvun ylijäämä kankaasta.

Pahoitteluni siitä, että kuvat pussukoista ovat vähän nuhjuisen näköisiä. Ehdin kuvata pussit vasta joulun jälkeen ja tuossa on vain murto-osa niistä mitä tein. Olen kuitenkin varsin tyytyväinen näihin pusseihin, voin hyvin uusiokäyttää ainakin osaa niistä esimerkiksi syntymäpäivälahjoihin. Esitin myös lahjojen saajille toiveet, että jos eivät usko tulevansa käyttämään noita pusseja niin mielelläni otan ne vastaan, mutta jos haluavat käyttää niin saavat toki pitää omassa käytössään. Todennäköisesti joudun tekemään ensi jouluksi lisää pusseja. Ehkä teen toisella mallilla?

33. Aina ei mee niinkuin Strömsössä

nimittäin meikäläisen ompelukset. Olen jo pitkän aikaa ajatellut, että kaapeissa marinoituvista kankaista voisi tehdä vaikka kauppakasseja. Itseasiassa, mallikin on ollut mielessä jo hyvän aikaa. Tämä muovikassia mukaillen tehty kangaskassi oli se, mitä olin ajatellut.

Alku meni hyvin, oli kankaat katsottuna ja leikattuna ja vaikka mitä, sitten aloin ompelemaan. Ilman ohjetta tietenkin, koska "kyllähän minä nyt yhden kassin osaan ommella kasaan". Joo, niin vissiin! Ja kun olin ommellut ja purkanut ensimmäistä versiota ihan vaan "muutaman" kerran, hermostuin totaalisesti ja heitin ompeluksellani vesilintua. Illalla tulostin sitten ohjeen, kuvineen kaikkineen ja seuraavana päivänä aloitin alusta. Ei se mennyt toisellakaan kertaa ihan niinkuin olin ajatellut. Ja lopputuloksesta tuli kyllä päälisin puolin varsin oikean näköinen, mitä nyt kassia ei minun logiikkani mukaan kyllä millään saa taiteltua taskuunsa ja vuorin laskokset on ommeltu väärälle puolelle. Totesin kassin kuitenkin ajavan asiansa ja annoin sen olla. Tarvinnee pyytää vähän konsultaatioapua joltain, joka on tuolla mallilla tehnyt kasseja ennenkin.

Tässä siis kuva kassista

Päälikangas Vallilan Kirsikka kukkii, vuori Kodin Ykkösestä valkoinen Daalia-kangas

Viikonloppuna meidän neitiläinen pääsi leipomaan pipareita Mummilassa ollessaan.

Hyvin taikinaansa keskittynyt jauhonaama