42. Makuuhuoneen uusi ilme

Joku saattaa ehkä vielä muistaa, kun kerroin, että remontoimme vierashuoneesta meille uutta makuuhuonetta. Makuuhuone on ollut jo hyvän aikaa valmiina, joten ehkä voisin nyt jakaa kuviakin teidän kanssanne. Ennen kuvia ei valitettavasti ole, mutta pohjatietona kerrottakoon, että ennen vierashuoneena toiminut nykyinen makuuhuoneemme oli edellisten asukkaiden lapsen huone. Seinissä ei onneksi ollut tapettia, joka olisi pitänyt repiä irti, mutta se oli maalattu kahdella eri keltaisella. Yläosa oli vaaleaa ja alaosa tummempaa keltaista, välissä metsätonttuaiheinen boordi, jonka tuomitsin sysirumaksi jo silloin -08, kun kävimme tätä taloa katsomassa. Lattia on lakattu jotenkin niin, että se näyttää aavistuksen vihertävältä, se on seikka jota en koskaan  ymmärtänyt.

Kuten jo aikaisemmin kerroin, projekti alkoi sillä, että laitoimme vierashuoneen ja tytönhuoneen välisen oviaukon kiinni ja revimme boordit pois. Seuraavaksi maalaus, pari-kolme kerrosta valkoisella maalilla ja päätyyn grafiitinharmaata. Myös männynväriset listat saivat päälleen valkoisen maalikerroksen. Samaan rytäkkään toki ostimme myös uuden sängyn (joka on muuten todella hyvä, kiitos korkeuden ja kunnollisten vaahtomuovipatjojen, sekä säädettävien sälepohjien!)

Tässä näkyy harmaa sängyn pääty 

(ja joku on vissiin käynyt päiväunilla)

  Ja tässä hieman toisesta vinkkelistä, näkyy jopa ikkunat ja verhotkin. Pikkuikkunan verho on tehty edellistä makuuhuonetta ajatellen ja ei istu väreiltään ollenkaan meidän makuuhuoneeseen, asia tulee muuttumaan, kunhan löydän motivaation seikan korjaamiseen.Tässä kuvassa näkyy myös peilipöytä, joka odottaa uutta maalikerrosta sekä jalkoa.

Meillä on makuuhuoneessa sähköpatteri, mutta pääsääntöisesti lämmitämme takalla, jos lämmittämiselle ylipäätään on tarvetta. Kun takassa polttaa puita, se lämmittää myös lapsen huoneessa olevaa muuripatteria ja  näin ollen lapsen huonekin lämpenee. Olemme todenneet, että yläkerrassa voi lämmittää ainoastaan jos sen aloittaa heti aamusta, muuten illalla on tuskaisen kuuma käydä nukkumaan ja sekä minä, että lapsi nukumme todella levottomasti, viileässä on kivempi nukkua.

Makuuhuoneen lämmönlähteemme toiminnassa

En ole mikään suunnaton koriste-esineiden ystävä, joten meillä ei juurikaan ole mitään koristeita missään esillä. Toki meillä on sitä sun tätä, mutta koska vihaan pölyjen pyyhkimistä, eikä mies ole siinä yhtään parempi, olemme pakanneet suurimman osan pois. Ennen joitain tärkeimpiä oli esillä vitriineissä, mutta kun pääsimme niistäkin rumiluksista eroon, niin nekin koriste-esineet ovat nyt päätyneet talteen. Makuuhuoneessa meillä kuitenkin on yksityiskohtana tyttärestä otetut kaksi 1v valokuvaa.

Omat suosikkini tytön 1v kuvista.

Anteeksi kuvien laatu.

Tällaista meillä siis.

35. Jouluntoivotukset

Tämän iloisen tonttutytön kuvan myötä haluan toivottaa kaikille iloista Joulunaikaa!

Muihin juttuihin palattakoon ensi vuoden puolella.

33. Aina ei mee niinkuin Strömsössä

nimittäin meikäläisen ompelukset. Olen jo pitkän aikaa ajatellut, että kaapeissa marinoituvista kankaista voisi tehdä vaikka kauppakasseja. Itseasiassa, mallikin on ollut mielessä jo hyvän aikaa. Tämä muovikassia mukaillen tehty kangaskassi oli se, mitä olin ajatellut.

Alku meni hyvin, oli kankaat katsottuna ja leikattuna ja vaikka mitä, sitten aloin ompelemaan. Ilman ohjetta tietenkin, koska "kyllähän minä nyt yhden kassin osaan ommella kasaan". Joo, niin vissiin! Ja kun olin ommellut ja purkanut ensimmäistä versiota ihan vaan "muutaman" kerran, hermostuin totaalisesti ja heitin ompeluksellani vesilintua. Illalla tulostin sitten ohjeen, kuvineen kaikkineen ja seuraavana päivänä aloitin alusta. Ei se mennyt toisellakaan kertaa ihan niinkuin olin ajatellut. Ja lopputuloksesta tuli kyllä päälisin puolin varsin oikean näköinen, mitä nyt kassia ei minun logiikkani mukaan kyllä millään saa taiteltua taskuunsa ja vuorin laskokset on ommeltu väärälle puolelle. Totesin kassin kuitenkin ajavan asiansa ja annoin sen olla. Tarvinnee pyytää vähän konsultaatioapua joltain, joka on tuolla mallilla tehnyt kasseja ennenkin.

Tässä siis kuva kassista

Päälikangas Vallilan Kirsikka kukkii, vuori Kodin Ykkösestä valkoinen Daalia-kangas

Viikonloppuna meidän neitiläinen pääsi leipomaan pipareita Mummilassa ollessaan.

Hyvin taikinaansa keskittynyt jauhonaama

28. Ankeeta harmaata

Minua alkaa tosissaan masentamaan tämä ainainen harmaus. Harmaata aamulla kun herätään, harmaata päivällä kun ulkoillaan, harmaata illansuussa ennen pimeää ja taas koko rinki alusta. Ja olen ihan varma, että jos yöllä ei olisi pimeää, olisi aivan yhtä harmaata kuin aamulla, päivällä ja illansuussa.

Nyt, kun ollaan jo marraskuun loppupuolella sitä jotenkin odottaisi, että maassa olisi edes hiukan jotain kuuraa. Tai että lämpömittari näyttäisi edes hivenen pakkasen puolelle. Nyt mittari nimittäin näyttää +7,5 astetta. Ei ihan marraskuinen sää minun mielestäni.

Selasin kuvia koneelta etsiäkseni kuvia edellisiltä marraskuilta, mutta meillähän hajosikin tietokone silloin ja meillä ei juurikaan ole tallessa kuvia tällä meidän varsinaisella tietokoneella. Löysin kuitenkin muutaman.

Pikkuinen tutustuu lumeen marraskuussa 2010.

Marraskuussa 2010 tirppana oppi myös seisomaan ilman tukea!

Tämä kuva on otettu isänpäivänä 2010.

Niin se aika vaan kuluu. Yllä olevissa kuvissa likka ei ole vielä vuottakaan ja piakkoin hän täyttää jo kolme! Aika minne olet kadonnut?

25. Minihevonen nimeltä Katriina

Äitini on puhunut jo muutaman vuoden siitä, että pitäisi hankkia tytöille poni. Kun ovat kuitenkin vielä jonkin aikaa liian pieniä menemään ison hevosen selkään. Jokin aika sitten Äitin talliin oli sitten ilmestynyt miniatyyrikarsina ja viime viikolla sinne muutti myös minihevostamma Katriina. Hassu, pieni ja pörröinen otus, todella rauhallinen ja ilmeisen tottunut lapsiin.

Eilen suuntasimme auton nokan kohti mummilaa, pitihän sitä minihevosta käydä ihmettelemässä ja samalla Aino jäi sinne yökyläilemään. Ennenkuin jätimme lapsen isovanhempien hellään huomaan kävimme kuitenkin Uudessakaupungissa hevostarvikekirppiksellä joka oli eräällä tallilla. Tallin yhteydessä on myös loppumetreillään oleva hevostarvikeliike, josta löytyi Ainolle sopiva kypärä.

Kypärää piti tietenkin päästä mahdollisimman pian koeajamaan, siitä tässä kuvamateriaalia, olkaa hyvät.

Katriina-tamma ja Aino harjailuhommissa

Kypärä päässä, kohta mennään

 Taitaa tyttöä pikkasen jännittää

 Hienostihan se sujuu!

Ennen heppareissua, perjantai-iltana, teimme Ainon kanssa tämän vuoden ensimmäiset joulutortut, tänä vuonna Ainokin osallistui aktiivisesti torttujen tekemiseen, kuten seuraavista kahdesta kuvasta voi helposti päätellä.

15. Ne silmälasit

Tosiaan, olen tässä koittanut saada otettua edes etäisesti ihmistä muistuttavaa kuvaa itsestäni ja uusista silmälaseistani. Tälleen kotiäitinä vaan ei tule kovin usein laittauduttua, saati että muistaisi aina edes harjata hiuksiansa.

Tänään innostuin kokeilemaan hiustenlaittamista, koska ne sattuivat olemaan täysin pystyssä ja sekaisin yön jäljiltä. Sen sijaan siis, että olisin kastellut hiukseni ja koittanut saada ne alas ja siististi, lämmittelinkin vahaa käsissäni ja sudin sen hiuksistooni, kätevää. Tykkään tästä mallista oikeastaan juuri siksi, että sen saa laitettua monella eri tavalla,

 Tässä näkyy toisten lasieni sangassa oleva yksityiskohta.

 Sangat ovat laseissa mustat, kuten kuvasta näkyy ja edestä metallinväriset. 

Kovin ovat sirot ja kevyen näköiset verrattuna noihin arkilaseihini.

Tässä kuvassa on myös havaittavissa punainen raita muuten mustan hiuksistoni joukossa.

Hiuskuontaloa ja arkilasit sivulta

Arkilasit edestä

Seuraavaksi luvassa kuvia olohuoneesta, makuuhuoneesta ja likan leikkinurkkauksesta, joka siirtyi kokonaan pois olohuoneen puolelta!