Aivan mahtavaa! Nimittäin tämä ihmisiin tutustuminen. Koko sinä aikana, kun asuttiin Mynämäessä, en oikein päässyt sisälle paikallisten ihmisten elämään. Toki tähän vaikuttaa se, että tutustun ihmisiin koulussa ja sitä kautta saa uuden verkoston. Mutta tämä teksti ei oikeastaan ole koulukavereista, vaikka he ovatkin aivan mahtavia tyyppejä! Tämä teksti koskee Ainoa ja hänen uusia kavereitaan. On ihana huomata, että päiväkodissa on ilahtuneita lapsia kun näkevät meidän neidin tulevan hoitoon. Yksi tuntuu tytöllä olevan ehdottomasti ylitse muiden näistä päiväkotikavereista. Tämä tyttö on samanikäinen kuin Aino ja kaikkein parasta tässä on se, että tämä tyttö äitinsä kanssa asuu aivan meidän naapurissa! Huippua! Eilen kävimme puistossa yhdessä ja sitten vielä leikittiin sisälläkin. Kohta ollaan taas lähdössä leikkimään heidän luokseen, vesisateessa ei huvita lähteä ulos.
Kaiken kaikkiaan, elämä on varsin mukavaa täällä päin ja kulkee tasaisella tahdilla eteenpäin. Täytyy sanoa, että olen varsin tyytyväinen elämääni tällä hetkellä. Onnea on...perhe, ystävät, lapsen ystävät.. ja aika moni muukin asia!
keskiviikko 18. syyskuuta 2013
torstai 5. syyskuuta 2013
64. Voihan koulukirjat!
Tilasin toki ajoissa. Vaan ei ne koskaan tulleet, eivätkä tulekkaan. Menivät vanhan osoitteen mukaan (okei, se oli oma moka!), eivätkä pysty muuttamaan tilauksen osoitetta. Rahat saan takaisin, kunhan paketti joskus löytää lähettäjälle takaisin. Joudun tilaamaan siis kaikki koulukirjat uudestaan. "Onneksi ei yhtään harmita", no eipä! Kokeitakin tulossa pikkuhiljaa. Tehtäviä on vaikea tehdä ilman kirjaa. Suorastaan kihisen kiukusta! Onneksi, edes yksi kirja on tulossa, ja siitähän ne kokeet on ihan pian.
Koulukin on sujunut mukavasti. Päivät menee pääsääntöisesti varsin nopeaan. Eilen käytiin tutustumassa vanhainkodissa. Sinne olisi jotain virikepuuhaa tarkoitus keksiä. Varmasti ihan mielenkiintoista.
Tänään on sumuinen päivä.
Mietin myös blogin kannattavuutta. Ei tunnu olevan oikein aikaa.
Koulukin on sujunut mukavasti. Päivät menee pääsääntöisesti varsin nopeaan. Eilen käytiin tutustumassa vanhainkodissa. Sinne olisi jotain virikepuuhaa tarkoitus keksiä. Varmasti ihan mielenkiintoista.
Tänään on sumuinen päivä.
Mietin myös blogin kannattavuutta. Ei tunnu olevan oikein aikaa.
maanantai 26. elokuuta 2013
63. Uusi koti!
Noniin, nyt alkaa olemaan pikkuhiljaa asiat sillä mallilla, että saan ehkä kirjoitettuakin jotain. Nettiähän meillä ei edelleenkään ole kiinteänä, mutta Lauri kävi jokin aika sitten ostamassa nettitikun, että pystytään hoitamaan asioita. Minulla sen sijaan on tässä käynyt niin, että elämää ja touhua on niin paljon, etten ole pahemmin ehtinyt istumaan läppärin äärellä. Nyt siihen on sopiva hetki. Mies iltavuorossa ja Aappa-neiti värittää värityskirjaa (jota olin pantannut kaapissa jemmassa melkein pari viikkoa odottamassa oikea hetkeä).
Mistähän lähtisi purkamaan näitä viime aikaisia tapahtumia.
Saatiin kaupat tehtyä. Täyteen hintaan vieläpä! Melkoista luksusta. Ollaan pari viikkoa jo asuttu täällä uudessa asunnossa ja tähän mennessä ollaan oltu vain tyytyväisiä. Seinät on paksut, ei kuulu naapureiden ääniä, paitsi ne mitä rappukäytävästä joskus kuuluu. Aniharvoin saattaa naapureiden äänistä kuulua jotain, meilläkin seinänaapurina kuitenkin lapsiperhe, jossa kaksi pientä lasta. Tähän tolkuttomaan kuumuuteen on ollut vaikea tottua. Sisälämpö näyttää koko ajan 23-25 astetta. Aika kova korotus siihen omakotitalon n.20 asteeseen. Voi toki olla, että olen talvella tyytyväinen siihen ettei tarvitse sisällä värjötellä vilttien alla, toisaalta sitä myös varmasti tulen kaipaamaan.
Koulukin lähti oikein mukavasti käyntiin. Ensimmäinen viikko oli ryhmäytymistä, eli käytiin kaikenmaailman temppuratoja ja sokkoleikkejä ja ties mitä leikkimässä, kyllä meillä ihan hauskaa oli, tai minulla ainakin! Ryhmäytymisestä päästäänkin loistavalla "aasinsillalla" siihen, kuinka mahtava luokka meillä on! Kaikkien kanssa tulee juttuun ja muutenkin ryhmähenki tuntuu olevan oikein hyvä. Tykkään, paljon! Kouluun on kiva mennä ja siellä ei ole kurja olla, se on hienoa! Se on myös sellainen mitä en ole pitkään aikaan kokenutkaan.
Aappanen on sopeutunut päiväkotiin hienosti. Hänellä tuntuu kaveria riittävän ja hoitopäivät ovat hoitajienkin mukaan menneet oikein kivasti, kehuvat reippaaksi ja kivaksi kaveriksi. Sanovat likkaa myös rauhalliseksi mikä saa usein naurut aikaiseksi sellaisten ihmisten parissa, jotka tytön paremmin tuntevat.
Kodista laitan kuvia kunhan saan sellaisia otettua. Kamera on tällä hetkellä teillä tiettymättömillä, niinkuin aika moni muukin tavara! Rullamittaakin olisin tänään kaivannut, mutta enpä löytänyt. Parveke muistuttaa enemmän kaatopaikkaa kuin viihtyisää kesähuonetta ja vaatehuone on täynnä tavaraa, joka ei sinne kuulu, koska ne eivät ole mahtuneet mihinkään muualle, tai niille ei ole vielä olemassa omaa paikkaa. Osa vaatteista on pahvilaatikoissa ja laatikot pinossa makuuhuoneen nurkassa (4 laatikkoa) ja osa sitten vaaterekin päällä epämääräisissä pinoissa, koska edelleenkään meillä ei ole makuuhuoneeseen vaatekaappia. Keittiönpöytä on liian suuri ja vielä pitää odotella reilu viikko, että saadaan uusi pöytä (haluaako joku muuten ostaa edullisesti tummanruskean 6hlö pöydän tuoleineen?)
Semmoista meidän elämään. Koitan parhaani mukaan skarpata kirjottteluiden kanssa.
Mistähän lähtisi purkamaan näitä viime aikaisia tapahtumia.
Saatiin kaupat tehtyä. Täyteen hintaan vieläpä! Melkoista luksusta. Ollaan pari viikkoa jo asuttu täällä uudessa asunnossa ja tähän mennessä ollaan oltu vain tyytyväisiä. Seinät on paksut, ei kuulu naapureiden ääniä, paitsi ne mitä rappukäytävästä joskus kuuluu. Aniharvoin saattaa naapureiden äänistä kuulua jotain, meilläkin seinänaapurina kuitenkin lapsiperhe, jossa kaksi pientä lasta. Tähän tolkuttomaan kuumuuteen on ollut vaikea tottua. Sisälämpö näyttää koko ajan 23-25 astetta. Aika kova korotus siihen omakotitalon n.20 asteeseen. Voi toki olla, että olen talvella tyytyväinen siihen ettei tarvitse sisällä värjötellä vilttien alla, toisaalta sitä myös varmasti tulen kaipaamaan.
Koulukin lähti oikein mukavasti käyntiin. Ensimmäinen viikko oli ryhmäytymistä, eli käytiin kaikenmaailman temppuratoja ja sokkoleikkejä ja ties mitä leikkimässä, kyllä meillä ihan hauskaa oli, tai minulla ainakin! Ryhmäytymisestä päästäänkin loistavalla "aasinsillalla" siihen, kuinka mahtava luokka meillä on! Kaikkien kanssa tulee juttuun ja muutenkin ryhmähenki tuntuu olevan oikein hyvä. Tykkään, paljon! Kouluun on kiva mennä ja siellä ei ole kurja olla, se on hienoa! Se on myös sellainen mitä en ole pitkään aikaan kokenutkaan.
Aappanen on sopeutunut päiväkotiin hienosti. Hänellä tuntuu kaveria riittävän ja hoitopäivät ovat hoitajienkin mukaan menneet oikein kivasti, kehuvat reippaaksi ja kivaksi kaveriksi. Sanovat likkaa myös rauhalliseksi mikä saa usein naurut aikaiseksi sellaisten ihmisten parissa, jotka tytön paremmin tuntevat.
Kodista laitan kuvia kunhan saan sellaisia otettua. Kamera on tällä hetkellä teillä tiettymättömillä, niinkuin aika moni muukin tavara! Rullamittaakin olisin tänään kaivannut, mutta enpä löytänyt. Parveke muistuttaa enemmän kaatopaikkaa kuin viihtyisää kesähuonetta ja vaatehuone on täynnä tavaraa, joka ei sinne kuulu, koska ne eivät ole mahtuneet mihinkään muualle, tai niille ei ole vielä olemassa omaa paikkaa. Osa vaatteista on pahvilaatikoissa ja laatikot pinossa makuuhuoneen nurkassa (4 laatikkoa) ja osa sitten vaaterekin päällä epämääräisissä pinoissa, koska edelleenkään meillä ei ole makuuhuoneeseen vaatekaappia. Keittiönpöytä on liian suuri ja vielä pitää odotella reilu viikko, että saadaan uusi pöytä (haluaako joku muuten ostaa edullisesti tummanruskean 6hlö pöydän tuoleineen?)
Semmoista meidän elämään. Koitan parhaani mukaan skarpata kirjottteluiden kanssa.
keskiviikko 17. heinäkuuta 2013
62. Odottavan aika on pitkä!
Taas ollaan välitilassa, odottelua ja odottelua. Muutto on varma, kunhan ensin vain joku ostaisi tämän meidän talon pois! Ostakaa ihana talo pois kuleksimasta!
Tehtiin tarjous eräästä aivan ihanasta kerrostalokolmiosta, ei se ihan suoriltaan mennyt läpi, mutta hyvään hintaan silti saadaan! Ainon päiväkoti on ihan lähellä, melkein samassa pihassa! Ja merenrantaan on parisataa metriä matkaa. Tulevan kotimme ikkunoista ei merelle näy, mutta ei se ole kovin suuri asia. Koulu alkaa pian ja sitä ennen pitäisi ryhtyä Uusikaupunkilaiseksi! Niinpä niin, sinne muutetaan ja tuskin maltan odottaa!
Tässä vielä linkki siihen talon myynti-ilmoitukseen!
Tehtiin tarjous eräästä aivan ihanasta kerrostalokolmiosta, ei se ihan suoriltaan mennyt läpi, mutta hyvään hintaan silti saadaan! Ainon päiväkoti on ihan lähellä, melkein samassa pihassa! Ja merenrantaan on parisataa metriä matkaa. Tulevan kotimme ikkunoista ei merelle näy, mutta ei se ole kovin suuri asia. Koulu alkaa pian ja sitä ennen pitäisi ryhtyä Uusikaupunkilaiseksi! Niinpä niin, sinne muutetaan ja tuskin maltan odottaa!
Tässä vielä linkki siihen talon myynti-ilmoitukseen!
maanantai 8. heinäkuuta 2013
61. Mustikkametsässä
Eilen vietimme leppoisaa sunnuntaipäivää Äitini nurkissa, kun kerran täällä meillä oli se ensiesittely.
Vielä viime vuonna kun mustikoita kävimme poimimassa, suurin osa ajasta kului siihen, että nti.Aappanen kiukkusi hankalaa liikkumista ynnä muuta. Tänä vuonna suuntasimme helppoon paikkaan perunahallin taakse. Vaikka paikka oli helpon matkan päässä ja valtavat risukot puuttuivat olin varma ettei reissusta mitään tulisi. Tulihan siitä! Likka oli todella reipas ja mustikoitakin saatiin yhteen piirakkaan ja kotiinviemisiksi myös!
Koska silmät lupsuu niin seuraavaksi kuvia!
Vielä viime vuonna kun mustikoita kävimme poimimassa, suurin osa ajasta kului siihen, että nti.Aappanen kiukkusi hankalaa liikkumista ynnä muuta. Tänä vuonna suuntasimme helppoon paikkaan perunahallin taakse. Vaikka paikka oli helpon matkan päässä ja valtavat risukot puuttuivat olin varma ettei reissusta mitään tulisi. Tulihan siitä! Likka oli todella reipas ja mustikoitakin saatiin yhteen piirakkaan ja kotiinviemisiksi myös!
Koska silmät lupsuu niin seuraavaksi kuvia!
 | ||||
| Isä ja tytär matkalla metsää kohti. |
 |
| Pieni mustikanpoimija |
 |
| Mustikkasaalis |
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
60. Ensiesittely
Tänään oli talomme ensiesittely, vaikka perjantaina täällä kyllä kävi jo Kuopiolainen pariskunta katsastelemassa ja olivat viihtyneet yli tunnin välittäjän kanssa rupatellen ja paikkoja katsellen. Tänään oli kuulemma ollut ennätyksellisen paljon katsojia paikalla siihen nähden, että on heinäkuu (kuulemma harvoin on tähän aikaan kesästä niin paljon kävijöitä) ostajaehdokkaita oli siis jopa 9! Nyt odottelemme mielenkiinnolla ensi viikkoa joka toivottavasti tuo tullessaan kohtuullisia tarjouksia ja meille suotuisia tuulia uuden asunnon tiimoilta.
Lapsikin sai hoitopaikan. Päiväkodista soitettiin heti seuraavana päivänä siitä kun olin hakemuksen laittanut, että lapsi pääsee siihen päiväkotiin mihin ensisijaisesti olin paikkaa hakenutkin. Asiat siis rullaavat mukavasti eteenpäin.
Palantunne kurkussa on muuttunut äärimmäisen ärsyttäväksi kurkkukivuksi, mutta vaihteluahan tämäkin, ainakin ihan selkeästi oirehtii flunssamaisesti eikä mitään muuta epäilyttävää!
Lapsikin sai hoitopaikan. Päiväkodista soitettiin heti seuraavana päivänä siitä kun olin hakemuksen laittanut, että lapsi pääsee siihen päiväkotiin mihin ensisijaisesti olin paikkaa hakenutkin. Asiat siis rullaavat mukavasti eteenpäin.
Palantunne kurkussa on muuttunut äärimmäisen ärsyttäväksi kurkkukivuksi, mutta vaihteluahan tämäkin, ainakin ihan selkeästi oirehtii flunssamaisesti eikä mitään muuta epäilyttävää!
tiistai 2. heinäkuuta 2013
59. Ihana koti myytävänä!
Nyt se sitten on siellä, etuovi.comissa, meidän talo nimittäin. Kohdenumerohakuun 681327 niin sieltä löytyy.
Haikein mielin tästä ollaan luopumassa, mutta nyt on uudet tuulet puhaltamassa tässä elämässä ja muutoksetkin ovat sen mukaisia. Uutta kotia ollaan katseltu ja ainakin yksi oikeasti varteenotettava vaihtoehtokin on jo olemassa, tarjousta vaille valmiina.
Lapselle pitäisi metsästää päiväkotipaikka jostain, mieluiten saman asuinalueen päiväkodista kuin minne muutetaan, mutta entäs kun mikään ei ole vielä varmaa?
Talo on hyvällä vauhdilla tyhjennetty toistaiseksi tarpeettomista tavaroista, ne ovat saaneet väliaikaisen sijoituspaikan Äitini luota, kiitos hänelle ja hänen miehelleen siitä! Huoneet kaikuvat ja kaikki näyttää omituiselta. Mitään pakattavaa ei oikeastaan enää olekkaan ennen varsinaista muuttoa. Roskalavaa olen suunnitellut tuohon pihaan, että saadaan kaikki joutava ja kierrätykseen kelpaamaton pois.
Tänään kuitenkin eniten energiaa vie kesäflunssaan sairastunut pikku-pirpana, joka niin kovin odotti mummilaan menoa tänään ja ei sinne nyt pääsekkään. Viihdytystä on siis kaivattu tavallista enemmän tänään.
Haikein mielin tästä ollaan luopumassa, mutta nyt on uudet tuulet puhaltamassa tässä elämässä ja muutoksetkin ovat sen mukaisia. Uutta kotia ollaan katseltu ja ainakin yksi oikeasti varteenotettava vaihtoehtokin on jo olemassa, tarjousta vaille valmiina.
Lapselle pitäisi metsästää päiväkotipaikka jostain, mieluiten saman asuinalueen päiväkodista kuin minne muutetaan, mutta entäs kun mikään ei ole vielä varmaa?
Talo on hyvällä vauhdilla tyhjennetty toistaiseksi tarpeettomista tavaroista, ne ovat saaneet väliaikaisen sijoituspaikan Äitini luota, kiitos hänelle ja hänen miehelleen siitä! Huoneet kaikuvat ja kaikki näyttää omituiselta. Mitään pakattavaa ei oikeastaan enää olekkaan ennen varsinaista muuttoa. Roskalavaa olen suunnitellut tuohon pihaan, että saadaan kaikki joutava ja kierrätykseen kelpaamaton pois.
Tänään kuitenkin eniten energiaa vie kesäflunssaan sairastunut pikku-pirpana, joka niin kovin odotti mummilaan menoa tänään ja ei sinne nyt pääsekkään. Viihdytystä on siis kaivattu tavallista enemmän tänään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)