20. Voihan Novita

Tänään tupsahti postilaatikkoon uusin Novitan lehti. Talvinumero, sehän on selvää. Kansi näytti kivalta, ei mitään ihmeellistä. Kannessa oleva pipo herätti mielenkiintoni ja todennäköisesti aion kokeillakin sitä. Lehdestä yllättäen löytyi jopa muutama mielenkiintoinen malli ja varsin toteutuskelpoinen idea, käänsin ne sivut hiirenkorville.

No, en kuitenkaan lähtenyt kirjoittamaan tätä tekstiä hehkuttaakseni muutamaa ihan kivaa mallia, vaan jakaakseni totaalisen tyrmistykseni Sisko-mallistosta ja sen jäätävän rumista vaatteista! Valitettavasti en voi jakaa tätä tyrmistystä teille, lukijani, koska kuvia ja ohjeita ei ole vielä nähtävissä Novitan sivuilla, enkä tiedä kameramme tämän hetkistä sijaintia jotta voisin kuvat vaatteista napata. Ehkä lisään ne myöhemmin. 

Siis jos suunnitellaan isokokoisille vaatteita/neuleita, niin miksi ihmeessä niiden pitää olla aina niin järkyttävän rumia? Isoja kukka-/eläinkuoseja, klovninoksennusväreissä tai muuten vain kerrassaan käsittämättömän näkösiä? On aivan käsittämätöntä, että isokokoisille on tarjolla sellaisia riepuja, kun taas pienille ja normaalikokoisille on tarjolla varsin kivan näköistä mekkoa, takkia etc. ja vielä kivoilla kuoseilla, tai mikä parasta ei kuoseilla lainkaan!

9. Makuuhuoneen make over

Noniin, tänään se alkaa! Nimittäin vierashuoneen muuttaminen makuuhuoneeksi. Vierashuoneesta täytyy vielä irroittaa koko huoneen ympärikulkeva tonttuaiheinen boordi ja sitten voikin alkaa maalaamishommiin. Onneksi siinä huoneessa ei ole tapettia!

Huomenna suuntaamme Ikeaan sänkyostoksille, sekä hakemaan vielä toisen maalin makuuhuoneeseen. Pääväriksihän sinne tulee valkoinen, mutta tulee toki vähän jotain tehostettakin. Lisäksi pidämme sormet ja varpaat ristissä ja toivomme, että saadaan patjat uuteen sänkyyn mahdollisimman pian.

Ihan villiinnyn kaikista mainioista sisustusideoista joita päässäni rullaa sinne tänne hurjaa vauhtia. Tässä on muutenkin paljon kivoja juttuja ihan lähiaikoina luvassa. Viikonloppu menee siis remppaillessa ja sisustellessa ja pohtiessa (eli vauhdikkaasti), ensi viikolla menen pääni kanssa kynittäväksi (voi, kun en edelleenkään tiedä mitä haluan!) ja sitten ne silmälasit tulevat joko ensi viikolla tai seuraavalla ja sitten 13.10 menemme kummienoni vaimon syntymäpäiville, niistä kyllä tulee varmasti aikamoiset pirskeet! Niin ja mekkoni, jonka tilasin varta vasten noita juhlia varten, senkin pitäisi saapua ensi viikon alussa viimeistään.

Paljon kaikkea mukavaa luvassa siis, vielä kun pysyttäisiin terveinä.

6. Totuttelemista kotiarkeen

Perunannosto loppui lauantaina. Sunnuntaina puolenpäivän jälkeen aloimme pakkaamaan tavaroita autoon ja suuntasimme Kauppakeskus Myllyn kautta kotiin. kaupoille lähdettiin, koska lapseni astui sunnuntai aamuna silmälasieni päälle. Siitä, miten silmälasini olivat päätyneet noin puolimetriä kauemmaksi kuin missä niiden kuului olla, minulla ei ole aavistustakaan. Todennäköisesti Sylvi-kissamme oli siihen syyllinen. Onneksi lasini ovat kuitenkin edelleen käyttökelpoiset, vaikka ovatkin hieman vintallaan. Ensimmäiseksi asioimme siis Instrussa, sain näöntarkastusajan torstaille ja samalla sitten valitsen uudet lasit, koska optikko sanoi, ettei näitä uskalla vääntää enempää, koska on suuri riski, että sanka menee poikki. Onnekseni siellä on tarjous kahdet lasit yksien hinnalla! Aurinkolasit minulla jo onkin omilla vahvuuksilla, joten minusta tulee pian kaksien uusien lasien omistaja. Hämmentävää.

Kauppareissulta tarttui mukaan myös lapselle kolmet uudet velour-housut, koska totesin suurimman osan lapsen housuista joko olevan jo liian lyhyitä tai pian jäävän liian lyhyiksi. Mukaan tarttui myös aivan ihana PikkuMyy-aiheinen tunika lapselle! Oli melkoista kun päädyin ostamaan kokoa 104, koska mittailtuani lasta totesin 98 koon olevan sellainen, että jää aivan kohta pieneksi. Kotona pyykkejä ripustellessani tein koko vertailua Lindexin velour-housujen (104) ja Tuttan college-housujen (92) välillä ja pituuseroa oli tasan velour-housujen resorin verran, ei siis kovin paljoa. Tosin, kyllähän olen tiennyt jo viimeiset reilut pari vuotta, että Lindexin vaatekoot ovat niukkoja.

Lapsesta (ja kyllä myös jonkin verran itsestäni) huomaa kyllä, että vielä ei olla päästy kotirytmiin tuon kolem viikon perunannoston jälkeen. Jos lapsi olisi viime viikkojen aikana herännyt 7.30 häntä ei olisi saanut päikkäreille mitenkään, vaan likka olisi posottanut ilta 19 saakka samoilla silmillä täynnä virtaa. Tänä aamuna lapsi heräsi noilla main ja ajattelin että tuskin menee päiväunille, kun ei edes vaikuttanut väsyneeltä, noh, lapsi meinasi nukahtaa sohvalle klo. 18 aikaan pikkukakkosen loppupuolella. Lopulta lapsi nukahtikin kesken ruokailun keittiönpöydän ääreen hieman 18 jälkeen. Voi raasua! Nukkui reilu 5minuuttia ja kun aloimme pukemaan pyjamaa päälle hän heräsi ja alkoi kiukkuamaan, että hänellä on vielä nälkä. Noh, kyllähän hän söikin! Ja oli nukkumassa sopivasti klo.20.

Oli suunnitteilla, että oltaisiin huomenna menty MLL:n perhekahvilaporukan kanssa huomenna metsäretkelle, mutta todennäköisesti jää meiltä väliin juurikin tuon epämääräisen rytmin hakemisen takia, en halua kantaa lasta kotiin metsäretkeltä, vaikka kantoliinakin löytyisi. Ehkä menemme vasta ensi viikolla ja siihen saakka vain haemme tätä arkirytmiä täällä kotosalla.