15. Ne silmälasit

Tosiaan, olen tässä koittanut saada otettua edes etäisesti ihmistä muistuttavaa kuvaa itsestäni ja uusista silmälaseistani. Tälleen kotiäitinä vaan ei tule kovin usein laittauduttua, saati että muistaisi aina edes harjata hiuksiansa.

Tänään innostuin kokeilemaan hiustenlaittamista, koska ne sattuivat olemaan täysin pystyssä ja sekaisin yön jäljiltä. Sen sijaan siis, että olisin kastellut hiukseni ja koittanut saada ne alas ja siististi, lämmittelinkin vahaa käsissäni ja sudin sen hiuksistooni, kätevää. Tykkään tästä mallista oikeastaan juuri siksi, että sen saa laitettua monella eri tavalla,

 Tässä näkyy toisten lasieni sangassa oleva yksityiskohta.

 Sangat ovat laseissa mustat, kuten kuvasta näkyy ja edestä metallinväriset. 

Kovin ovat sirot ja kevyen näköiset verrattuna noihin arkilaseihini.

Tässä kuvassa on myös havaittavissa punainen raita muuten mustan hiuksistoni joukossa.

Hiuskuontaloa ja arkilasit sivulta

Arkilasit edestä

Seuraavaksi luvassa kuvia olohuoneesta, makuuhuoneesta ja likan leikkinurkkauksesta, joka siirtyi kokonaan pois olohuoneen puolelta!

14. Yltiöoptimismi käy omaan nilkkaan..

Kovin suunnittelin, että huomenna oltaisiin jo päästy sisustamaan vierashuonetta makuuhuoneeksi, mutta aina ei mene ihan niinkuin on suunniteltu.

Tarkoitushan oli, että tänään oltaisiin saatu maalailut päätökseen, lopputulos on kuitenkin se, että huomenna täytyy vetää vielä yksi kerros valkoista, sekä tehosteseinään vielä ainakin yksi kerros maalia lisää. Asioita vaikeutti hieman se, että parturivisiitin päätteeksi lähdimme vielä käymään Myllyn Instrussa hakemassa minun uudet silmälasit, koska tietenkin ne oli pakko saada heti kun siihen vain oli mahdollisuus. Eli eilen ei sitten maalailtu ollenkaan. Olimme kotona vasta 19 aikaan illalla ja siinä sitten oli lapsen iltatoimet ja muut, niin ei jäänyt aikaa maalailulle.

Tämän päivän maalailut sujuivat aamusella pääsääntöisesti ihan hyvin, sain maalailla rauhassa, kun lapsi oli isänsä kanssa alakerrassa ja musiikki raikasi miellyttävästi minun heilutellessa telaa ees-taas. Illansuussa päätin lähteä vähän riskillä maalailemaan, kaksin lapsen kanssa. Likka pomppikin huoneessa enemmän  ja vähemmän jaloissa ja suuttuikin minulle kerran, kun oli pakko komentaa. Mutta sain kuin sainkin sen ensimmäisen kerroksen siihen tehosteväriseinään sudittua.

Huomenna sitten aamusta maalailemaan taas ja patjat pitäisi käydä hakemassa, ellei joku ihana (eli äitini) viitsi tuoda niitä meille. Pitäisi piipahtaa IKEAssa hakemassa 2x2 Expedit hylly meille olohuoneeseen, että saadaan likan leluille uusi säilytyspaikka, kun tuo vanha kirjahylly lähtee palasina jonnekkin missä minun ei tarvitse sitä enää koskaan katsella.

Noh, onpahan jotain tekemistä ensi viikollekin, niin aika kuluu nopeammin. Odottelen kovin innoissani enoni vaimon 50v pirskeitä! Varsinkin, kun lapsi menee hoitoon ja ei tarvitse lähteä sen takia aikaisin pois.

Kävin tosiaan eilen siellä parturissakin, uusi hiuskuontalo on ihana, tykkään kovin. Punainen  tehosteraita saa minut äärimmäisen hyvälle mielelle ja mallissa on jujua, joka on aina ollut minulle tärkeä juttu. Ja se, että nämä saa laitettua kyllä varsin monella tapaa. Tarvinnee ensi viikon aikana vähän kokeilla ja miettiä, että mitä tälle sitten lauantaina tekee, on vähän taidot päässeet ruostumaan tälleen kotiäitinä ollessa.

Ja uudet silmälasit.. nämä on mahtavat. Vielä vaatii hieman totuttelemista, koska ovat isommat kuin edelliset ja siten myös aika erilaisen tuntuiset päässä. Suurimman erilaisuuden näissä arkilaseissa tekee se, ettei näissä ole ollenkaan nenätyynyjä, vaan on vain muovista muotoiltu tuo nenän päällä oleva osa.

Nyt taitaa olla sopiva hetki vielä kupposelle iltateetä ja sen jälkeen voikin suunnata nukkumaan.

13. Maalia,maalia, enemmän maalia

Ilta kului tänään maalailuhommissa. Nyt on ensimmäinen kerros valkoista maalia vedetty seinään. Oli kyllä aikamoista maalailua, kun hyvistä suunnitelmista ja ajoituksesta huolimatta lapsi hillui yläkerrassa minun riemunani, ei kelvannut lapselle pikkukakkonen ja isin seura. Maalailua säesti siis Machinae Supremacyn lisäksi vähän väliä "Aino, älä tule tänne" "Aino, älä koske seinään" "Aino älä hölmöile rappusissa" komennot. Noh, pohja on nyt kuitenkin maalattu ja huomenna toivon ehtiväni maalaamaan toisen kerroksen ja myös ensimmäisen kerroksen tehosteseinään.

Huomenna on luvassa uutta kuosia hiuksistoon, ei vain mitään hajua, että mitä minä tälle päälleni haluan. Tällä hetkellä on ehkä maailman tyylikkäin mcgyver-takatukka ja oon ihan rauniona sen takia. Onneksi siitä pääsee huomenna eroon.

Tiedättekö muuten mikä on epämiellyttävää. Herätä siihen, että korvassa pörisee kärpänen. Ja vaikka kuinka huidot, se ruoja ei lähde minnekkään. Näin minulle kävi tänä aamuna ja lopulta jouduin painelemaan alakertaan koska se pörisi suoraan minun korvaani sisälle, tai ainakin se tuntui siltä. Onneksi mies ei ollut vielä siinä vaiheessa lähtenyt koulutukseen vaan tuli vessaan vääntelemään ja kääntelemään korvaani ja lopulta kaivoi vanupuikon avulla sen "suunnattoman suuren ja kamalan pörisijän" (lue: hedelmäkärpänen) pois minun korvastani. Oli muuten hieman hankaluuksia saada unta enää sen jälkeen.

Mutta nyt, teevesi on jo kiehunut tovi sitten ja sekä mies että veljeni ovat keittiössä juomassa iltateetä, taidanpa liittyä heidän seuraansa.

Ainiin, toiset uusista silmälaseistani ovat tulleet Myllyn Instruun, nyt vielä toista viestiä odottelen!

9. Makuuhuoneen make over

Noniin, tänään se alkaa! Nimittäin vierashuoneen muuttaminen makuuhuoneeksi. Vierashuoneesta täytyy vielä irroittaa koko huoneen ympärikulkeva tonttuaiheinen boordi ja sitten voikin alkaa maalaamishommiin. Onneksi siinä huoneessa ei ole tapettia!

Huomenna suuntaamme Ikeaan sänkyostoksille, sekä hakemaan vielä toisen maalin makuuhuoneeseen. Pääväriksihän sinne tulee valkoinen, mutta tulee toki vähän jotain tehostettakin. Lisäksi pidämme sormet ja varpaat ristissä ja toivomme, että saadaan patjat uuteen sänkyyn mahdollisimman pian.

Ihan villiinnyn kaikista mainioista sisustusideoista joita päässäni rullaa sinne tänne hurjaa vauhtia. Tässä on muutenkin paljon kivoja juttuja ihan lähiaikoina luvassa. Viikonloppu menee siis remppaillessa ja sisustellessa ja pohtiessa (eli vauhdikkaasti), ensi viikolla menen pääni kanssa kynittäväksi (voi, kun en edelleenkään tiedä mitä haluan!) ja sitten ne silmälasit tulevat joko ensi viikolla tai seuraavalla ja sitten 13.10 menemme kummienoni vaimon syntymäpäiville, niistä kyllä tulee varmasti aikamoiset pirskeet! Niin ja mekkoni, jonka tilasin varta vasten noita juhlia varten, senkin pitäisi saapua ensi viikon alussa viimeistään.

Paljon kaikkea mukavaa luvassa siis, vielä kun pysyttäisiin terveinä.

8. Puolentoistatunnin haasteellinen silmälasien metsästys

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, silmälasini saivat sunnuntaina hieman osumaa. Tänään oli sitten näöntarkastus Myllyn Instrumentariumissa ja samalla katsottiin uusia kehyksiä. Jo aamulla arvasin, että reissusta tulee haastava, Aino heräsi 6.30. Elättelin toiveita, että lapsonen nukkuisi puolituntisen ajomatkan kauppakeskukseen, mutta ei nukkunut ei. Onneksi rakas, ihana pikkuveli oli mukana ja katsoi lapsen perään, vaikka ei siinä hommassa mitenkään luonteva olekkaan ja menettää hermonsa nopeasti. Selvisivät kuitenkin hienosti, kerran kävin vaihtamassa lapselle vaatteet, kun ei ehtinyt potalle asti. Vaatteidenvaihto-operaatioon kului kuitenkin vain vajaa 10minuuttia.

Aika kauan meni kyllä pähkäilyssä lasien kanssa, ei oikein löytynyt mitään THE laseja, kuten kävi näiden tämänhetkisteni kanssa keväällä -09. Muoti silmälasien suhteen on muuttunut paljon kolmessa vuodessa.  PItkällisten pähkäilyjen jälkeen lopputuloksena oli tummanvioletit ja toiset lasit, kapeammat ja "korumaisemmat" ovat metallinväristä ja mustaa. Valitettavasti se, että minun linssejäni on pakko hioa niin paljon rajaa pois myös monia kivannäköisiä vaihtoehtoja, esimerkiksi kaikki sellaiset joissa ei ole alareunassa ollenkaan kehystä.

Uudet silmälasit tuovat aina tullessaan pienimuotoista identiteettikriisiä, aina joutuu miettimään mitä uudet lasit viestittävät ja miltä ne näyttävät ja millaisen kuvan noin yleisellätasolla ne antavat.  Koska olen muistaakseni toiselta luokalta saakka käyttänyt silmälaseja olen valmis panostamaan niihin paljon, ne ovat osa minua ja en koskaan kokenut piilolinssejä omaksi jutukseni. Haluan, että lasini ovat osa pukeutumistani ja toimivat samalla ikäänkuin koruna.

Minulla kävi kyllä hyvä tuuri siellä instrussa tänään, optikko jonka kanssa asioin oli kyllä nuori, mutta erittäin mukava ja teki paljon työtä löytääkseen minulle sopivat lasit. Ensimmäistä kertaa olin ostamassa laseja ilman omaa makutuomaria, en kyllä ihan lämmennyt tähän toimintamuotoon, kaipaan ehdottomasti jonkun sanomaan mielipiteensä, vaikka omani onkin se mikä ratkaisee.