keskiviikko 30. tammikuuta 2013

37. Niin jumissa, ettei oo tosikaan

Nimittäin minä ja minun hartiani. En ole kahteen päivään neulonut yhtään, koska kädet eivät enää kestäneet. Lopulta kyllästyin siihen, kun mikään hieronta ja särkylääke ei auttanut ja varasin ajan tohtorilaan tänään. Sain vielä ilta-ajan Maskuun tälle päivää ja hyvä niin, ensi yönä varmasti nukuttaa, sain sen verran hyvät tropit.

Tästä jumituksesta seuraa väistämättä nyt se, että minä en hetkeen pahemmin koneen ääressä istuskele, joten aikaisemmin suunnittelemani aktiivisempi bloggaustahti jää nyt toistaiseksi odottamaan otollisempia aikoja. Nimittäin tällä hetkellä tätäkin kirjoittaessani ranteisiini koskee.. lievästi sanottuna paljon.

On tämä ihmisen elämä täynnä vaivaa ja vaikerrusta.

maanantai 28. tammikuuta 2013

36. Katsaus vuoteen 2012 ja uuden vuoden alkua

Lämmittelen tätä bloggailua tekemällä pienen katsauksen menneeseen vuoteen, nyt kun tätäkin vuotta on jo kohta mennyt kuukausi.

Alkuvuotta 2012 siivittivät angiinat ja muut pöpöilyt, sekä miehen otsaontelontulehdukset. Puolella mielellä mietin, että pitäisi varmaan opiskeluitakin miettiä, mutta ne jäivät pohdinnan tasolle. Putket pysyivät sulina koko talven, mikä tietenkin lämmitti mieltä kovin. 

Kesä oli kolea ja märkä. Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna tuntui todella kylmältä. Teimme reissun Kouvolaan miehen isän luokse. Mies valoi myös veljeni kanssa grillille paikan meidän pihaan ja muutenkin petasimme grillille sopivaa paikkaa. Pihajuttuja tuli tehtyä enemmän kuin aikaisempina kesinä. Johtunee hyvin pitkälti siitä, että Aino on jo niin iso tyttö, että hän ymmärtää pysyä pois tieltä tai hänet voi ottaa mukaan puuhiin.

Loppuvuodesta Aino vielä oppi yökuivaksikin, joten hyvin menee. Pääsääntöisesti oltiin terveitä, eikä viime vuoteen oikein mahtunut mitään ihan ehdottoman erikoista ja mieleenpainuvaa asiaa.

Tätä vuotta on vauhdittanut jo Ainon 3-vuotissynttärit, oma työttömän urani alku sekä päiväkoteiluun liittyvät seikat. Päälimmäisinä myös tähän alkuvuoteen on kuulunut suunnitelmat siitä, mikä minusta sitten isona tulee. Suunnitelmia on reippaasti ja nyt vain odotellaan kevään edistymistä ja hakujen alkamista ynnä muuta. Fiksuimmat tuosta osasivatkin päätellä sen, että olen hakemassa kouluun. Mitä alaa sitten, sen kerron joskus myöhemmin.

Käsitöiden saralla olen kunnostautunut heti alkuvuodesta oikein urakalla ja tälläkin hetkellä on kesken kolme työtä, joista yksi on käänteidenompelua vaille valmis. Lankoihin olen jo ehtinyt sijoittamaan hyvän määrän rahaa, mutta toistaiseksi kaikki langat joita olen ostanut ovat olleet myös sellaisia joille minulla on selkeä visio.

Koitan tässä lähipäivinä saada purettua kameralta kuvia joululahjoista ja muista, että saan niitä tänne teidän lukijoidenkin suureksi riemuksi.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

35. Jouluntoivotukset


Tämän iloisen tonttutytön kuvan myötä haluan toivottaa kaikille iloista Joulunaikaa!






Muihin juttuihin palattakoon ensi vuoden puolella.

perjantai 14. joulukuuta 2012

34. Askartelua

Näin joulun alla kun ei oikein viitsi julkaista niitä käsitöikuvia, niin pitää keksiä sitten jotain muuta.

Olen koittanut muutoinkin hakea sitä kuun vaihteessa ollutta joulumieltäni, joka pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja suuntasi toisille menomestoille täältä meiltä. Ärsyttää, kun kaikki on nyt jotenkin ihan puolitiessä.

Tässä päivänä muutamana joulumieltä on etsitty riisipuurokupista, mutta ei se sieltäkään oikein päälle puskenut, tänään me aloimme tyttären kanssa aamusella askartelemaan joulua varten. Teimme koristelimme kaksi rumaa vanhaa paperikassia joululahjapaperista leikatuilla kuvioilla ja muilla kuvilla joita leikkelin lehdistä. Minä leikkasin ja lapsi liimasi, jonka jälkeen minä vielä vähän paikkailin ja lopuksi päällystin kontaktimuovilla (sitä kun sattui askartelutarvikkeista löytymään).







Tarvikkeet: Vanhoja paperikasseja, mieluiten edellisvuotisia joululahjapapereita tai muita jouluisia kuvia, liimaa (ja kontaktimuovia)


Ideaali olisi tietenkin ollut, jos meidänkin joululahjapaperi olisi ollut edellisiltä vuosilta hamstrattua, mutta täytyy kyllä tunnustaa että kävimme eilen likan kanssa ostamassa rullan lahjapaperia. Minun mielestäni ihan järkyttävän ruma, mutta annoin tytön valita joten minulla ei ole paljon sanottavaa tähän. Rulla oli kyllä varsin edullinen, 10m joulupaperia ja vajaa 3e. Olin aika tyytyväinen tähän, vaikka ensin suunnitelmissa oli ottaa pari rullaa erilaisia joulupapereita. Paikallisen ÄS-Marketin valikoima oli kuitenkin varsin nihkeä ja tässä lopputulos.

Idea tähän lähti oikeastaan siitä, kun minua ärsyttää lahjapaperit ja se, että ne menevät pääsääntöisesti täysin hukkaan sen jälkeen kun lahjat niistä on revitty esille. Jos meille tulisi jokin sanomalehti niin olisin mieluusti paketoinut lahjat sanomalehteen. Vaan ne muutamat mainokset jotka meille tulevat menevät tietenkin sytytysmateriaaleiksi näin talvisaikaan. Suunnitelmissa on siis päällystää nuo muutama vanha paperikassi joita meillä on, sekä muutama laatikko. Kassien kestävyydestä en mene niinkään takuuseen pitkällä tähtäimellä, mutta ehkä tuommoiset kenkälaatikot ynnämuut kestävät hieman paremmin? Jos askartelupaperivalikoimani olisivat edes hieman paremmat voisin kokeilla, jälleen, laatikoiden taittelua.

Millaisia muita paketointi-ideoita teille tulee mieleen?

torstai 13. joulukuuta 2012

33. Aina ei mee niinkuin Strömsössä

nimittäin meikäläisen ompelukset. Olen jo pitkän aikaa ajatellut, että kaapeissa marinoituvista kankaista voisi tehdä vaikka kauppakasseja. Itseasiassa, mallikin on ollut mielessä jo hyvän aikaa. Tämä muovikassia mukaillen tehty kangaskassi oli se, mitä olin ajatellut.

Alku meni hyvin, oli kankaat katsottuna ja leikattuna ja vaikka mitä, sitten aloin ompelemaan. Ilman ohjetta tietenkin, koska "kyllähän minä nyt yhden kassin osaan ommella kasaan". Joo, niin vissiin! Ja kun olin ommellut ja purkanut ensimmäistä versiota ihan vaan "muutaman" kerran, hermostuin totaalisesti ja heitin ompeluksellani vesilintua. Illalla tulostin sitten ohjeen, kuvineen kaikkineen ja seuraavana päivänä aloitin alusta. Ei se mennyt toisellakaan kertaa ihan niinkuin olin ajatellut. Ja lopputuloksesta tuli kyllä päälisin puolin varsin oikean näköinen, mitä nyt kassia ei minun logiikkani mukaan kyllä millään saa taiteltua taskuunsa ja vuorin laskokset on ommeltu väärälle puolelle. Totesin kassin kuitenkin ajavan asiansa ja annoin sen olla. Tarvinnee pyytää vähän konsultaatioapua joltain, joka on tuolla mallilla tehnyt kasseja ennenkin.



Tässä siis kuva kassista
Päälikangas Vallilan Kirsikka kukkii, vuori Kodin Ykkösestä valkoinen Daalia-kangas

Viikonloppuna meidän neitiläinen pääsi leipomaan pipareita Mummilassa ollessaan.




Hyvin taikinaansa keskittynyt jauhonaama

perjantai 7. joulukuuta 2012

32. Kiireisiä päiviä

Niitä meillä on riittänyt tässä koko joulukuun alun ajan. Ensin oli serkkuni perheineen käymässä ja nyt oli ystäväni perheineen viettämässä itsenäisyyspäivää. Huomenna suuntaamme pikkuveljen tupareihin.

Viikonloppu meni nopeasti. Serkku perheineen saapui aika myöhään illalla, ja Aappa-neiti olikin jo nukkumassa. Lämmitimme kuitenkin saunan, koska siitä oli puhetta ja sitä olin kovin lupaillut pitkän ajomatkan päälle. Minähän siis en ole mitenkään voinut tulla omaan sukuuni tuon saunomisen suhteen, yleensä ehdoton maksimi on 20minuuttia ja sitten pois (ja siihen sisältyy vilvottelut ja pesut). Serkun vaimon kanssa rupatellessa ja löylytellessä hurahtikin yllättäen puolitoistatunia!  Koskaan en muista saunoneeni yhtä kauan! Vaan hyvin se aika kului, kun oli paljon juteltavaa. Tämä maratonisaunomisen takia mies joutuikin sitten menemään yksin saunaan, koska serkkuni oli nukahtanut viimeisellä kerralla kun oli ylhäällä käynyt vauvaansa hiljentämässä.

Lauantaina mies suuntasi Helsinkiin "kreisibailaamaan" erään vanhan kaverimme kanssa ja me sitten suunnistettiin Äitini luokse heppailemaan. Illansuussa tultiin takaisin tänne kotiin, serkku lämmitti itselleen saunan ja paistettiin pitsaa puuhellan uunissa, kun tuvan lämpötila oli +15 astetta ja puuhellassa sopivasti tuli lämmittämässä. Onnistuivat mainiosti.

Sunnuntaina sitten, kuten yleensä, oli pakkailut ja muut päälimmäisenä. Mieskin kotiutui iltapäivällä.

Keskiviikkona ystäväni perheineen tuli. Lapset riekkuivat ja leikkivät, vuorotellen sopuisasti ja vuorotellen ei niin sopuisasti. Oman lapseni päälle puskenut uhmaikä alkaa näkymään entistä enemmän, kuten myös likan temperametti joka ei missään nimessä voi olla äitiltään peräisin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kyllä riitti!

Torstai meni vauhdilla ulkoilun, saunottelun ja illalla tietenkin neulomisen ja linnanjuhlien merkeissä.

Meinasi keskiviikkona illalla iskeä jo epätoivo joululahjojen suhteen, mutta kun katselin valmiiden töiden koriani niin huomasin etten olekkaan ehkä ihan niin suuressa pinteessä kuin pelkäsin ensin olevani. Hyviä uutisia siis.

Huomisen juhlinnan jälkeen alankin entistä ahkerammin vain heiluttelemaan puikkoja ja suristelemaan ompelukoneella, jotta saadaan jouluksi lahjoja "pukinkonttiin".

perjantai 30. marraskuuta 2012

31. Marraskuu kääntyy joulukuuksi

Huomenna sitten alkaakin jo joulukuu. Taas aika on kulunut ihan huikaisevaa vauhtia. Joulukuu tuo toki mieleen myös sen kovin lupaillun (ja vissiin muutamaan kertaan jo perutunkin) maailmanlopun, mielenkiinnolla odottelen siis mitä tulee tapahtumaan. En kuitenkaan ole luottanut maailmanlopun tuloon niin paljon, että olisin jättänyt joululahjat tekemättä. Tähän laittaisin nyt muutamia kuvia, mutta koska oma läppärini on kiinni tällä hetkellä niin en pääse kuviini käsiksi. Toisella kertaa sitten.

Tämä joulunalusaika menee meillä varsin kiireisissä merkeissä. Alkoi oikeastaan jo eilen, kun käytiin likan ja veljeni kanssa tapaamassa meidän mummiamme, tänään tulee serkkuni vaimonsa ja lapsensa kanssa ja itsenäisyyspäivää saamme viettää ihanan ystäväni Nanni D.n kanssa. Erityisesti itsenäisyyspäivää odotan innolla!

Tänään sain pitkästä aikaa jotain oikeaa postia! Nimittäin tuolta samaiselta ystävältäni joulukalenterin! Olin hyvin otettu, koitan laittaa siitä vielä kuvaa myöhemmin tänään!

Ulkona pyryttää lunta vaakatasossa, tuuli on ihan hillitön ja , tällä hetkellä nukkuva, lapsoseni ihmetteli miksi emme mene ulos.. Niin miksiköhän.. Ehkäpä siksi että tätä äiti-ihmistä ei todellakaan nappaa lähteä pihamaalle, johon tuulee aina, siis ihan aina  . Ehkä lapsen isä sitten illalla?

Nyt jatkan tonttuilua, siivoilua ja muuta aktiivitouhuilua.